Urheilutapahtuman järjestäjän vastuulla on aina varmistaa, että yleisö, pelaajat ja toimitsijat pysyvät turvassa ottelun tai kilpailun aikana – ja tämä tarkoittaa käytännössä pätevän järjestyksenvalvonnan hankkimista. Jääkiekko-ottelu Nokia-areenalla, jalkapallon kesäturnaus paikallisstadionilla tai maakunnan hiihtokisat vaativat kaikki erilaisen mutta lainmukaisen turvallisuusratkaisun, eikä ”muutama vapaaehtoinen liivi päälle” -malli enää riitä silloin kun paikalla on satoja tai tuhansia katsojia.
Milloin urheilutapahtuma tarvitsee järjestyksenvalvojia
Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestäjän velvollisuudet määrittyvät kokoontumislain ja järjestyksenlain pohjalta, mutta itse järjestyksenvalvojien toimivalta ja pätevyysvaatimukset tulevat laista yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015). Käytännön nyrkkisääntönä: jos tilaisuuteen odotetaan yli 200–300 katsojaa, alkoholia tarjoillaan tai paikalla on vaaraa aiheuttavia tekijöitä kuten pyrotekniikkaa tai ajoneuvoliikennettä, poliisi edellyttää lähes poikkeuksetta nimettyjä järjestyksenvalvojia ilmoitukseen.
Pienessä 50 hengen koululaisten yleisurheilukilpailussa riittää usein oma henkilökunta ja opettajien valvonta. Sen sijaan alueellinen jääkiekko-ottelu, jossa myydään lippuja ja tarjoillaan olutta katsomon reunalla, ylittää käytännössä aina rajan, jolloin tilaisuus vaatii koulutettuja järjestyksenvalvojia. Rajatapaus on esimerkiksi 150 hengen yleisöurheilutapahtuma ilman alkoholitarjoilua – tällöin kannattaa kysyä paikallispoliisilta etukäteen, riittääkö järjestäjän oma henkilökunta vai vaaditaanko virallista järjestyksenvalvontaa.
Järjestyksenvalvojan koulutus ja kortti – mitä laki vaatii
Järjestyksenvalvojaksi ei pääse ilman Poliisihallituksen hyväksymää peruskurssia ja voimassa olevaa järjestyksenvalvojakorttia. Peruskoulutus kestää noin 40 tuntia, ja siihen sisältyy sekä teoriaa että voimankäyttöharjoituksia. Kortti on voimassa viisi vuotta, minkä jälkeen tarvitaan kertauskoulutus.
Tapahtumajärjestäjän kannattaa aina tarkistaa, että vartiointiliike tai järjestyksenvalvontayritys, jolta palvelu ostetaan, on rekisteröity ja sillä on Poliisihallituksen myöntämä toimilupa. Tämä ei ole muodollisuus – luvaton toiminta on rangaistavaa, ja järjestäjä voi joutua vastuuseen myös alihankkijan puutteista. Isommat toimijat kuten Securitas ja Avarn Security hoitavat luvat ja koulutukset systemaattisesti, mutta sama tarkistus kannattaa tehdä myös pienemmän paikallisen yrityksen kanssa.
Järjestyksenvalvojan toimivaltuudet urheilutapahtumassa
Yleinen väärinkäsitys on, että järjestyksenvalvoja voisi toimia kuin poliisi. Ei voi. Järjestyksenvalvojan valtuudet rajoittuvat tilaisuuden alueelle ja sen välittömään läheisyyteen, ja voimankäyttö on sallittu vain, jos se on välttämätöntä henkilön poistamiseksi tai vaaratilanteen torjumiseksi – ja senkin on oltava oikeassa suhteessa tilanteeseen.
Järjestyksenvalvoja voi poistaa häiritsevän henkilön alueelta, ottaa kiinni rikoksesta epäillyn ja luovuttaa hänet poliisille sekä tarvittaessa tarkastaa yleisön mukana kulkevaa omaisuutta pääsyn ehtona (esimerkiksi pullojen tai pyroteknisten välineiden varalta). Sen sijaan kotietsintä, henkilön säilössäpito pidempään kuin on välttämätöntä tai voimankäyttö rangaistustarkoituksessa ei kuulu toimivaltaan. Vakavassa uhkatilanteessa, tappelussa tai epäillyssä tulipalossa soitto menee aina ensin hätänumeroon 112 – järjestyksenvalvoja on ensiapua tilanteeseen, ei korvaaja poliisille tai pelastuslaitokselle.
Tyypilliset virheet tapahtumaturvallisuuden suunnittelussa
Käytännön kokemus urheilutapahtumien turvasuunnittelusta toistaa samoja virheitä vuodesta toiseen:
Liian myöhäinen yhteydenotto vartiointiliikkeeseen. Kesäkauden isot ottelut ja turnaukset varataan vartiointiresursseista jo tammi-helmikuussa, ja viime hetken tilaus huhtikuussa toukokuun tapahtumaan tarkoittaa usein kalliimpaa hintaa tai kokemattomampaa henkilökuntaa.
Henkilömäärän aliarviointi. Järjestäjä laskee järjestyksenvalvojatarpeen katsojamäärän mukaan, muttei huomioi sisäänkäyntien määrää, poistumisreittejä tai sitä, että ottelun jälkeinen ulosvirtaus vaatii yhtä paljon henkilöstöä kuin sisäänpääsy.
Alkoholimyynnin ja järjestyksenvalvonnan erottaminen toisistaan liian löyhästi. Jos tapahtumassa anniskellaan, Poliisihallitus ja aluehallintovirasto edellyttävät usein tarkempaa henkilöstösuunnitelmaa kuin alkoholiton tilaisuus – tämä unohtuu helposti pienemmissä paikallisurheilun tapahtumissa.
Kameravalvonta ja muut tukitoimet stadionilla
Isommissa urheilukohteissa järjestyksenvalvonta yhdistetään usein kameravalvontaan, joka voi olla joko paikan päällä olevan valvomon tai etävalvomon hoitama. Tässä pätevät samat GDPR- ja kameralain vaatimukset kuin muuallakin: kameroista pitää ilmoittaa näkyvästi, tallenteiden säilytysajalle on oltava peruste, ja henkilötietojen käsittelystä vastaava taho on nimettävä. Ajantasaiset vaatimukset kannattaa tarkistaa Tietosuojavaltuutetun toimistosta ennen kauden alkua, sillä ohjeistus on tarkentunut viime vuosina erityisesti tallenteiden säilytysaikojen osalta.
Monessa stadionkohteessa kameravalvonta ei korvaa järjestyksenvalvojia vaan tukee heitä – valvomo voi ohjata partiota nopeasti oikeaan katsomon kulmaan, jos kamera havaitsee joukkotungoksen tai tappelun alkamisen. Tämä yhdistelmä on erityisen hyödyllinen suurissa yleisötapahtumissa, joissa yksittäinen järjestyksenvalvoja ei näe koko aluetta.
Miten valita järjestyksenvalvontapalvelu urheilutapahtumaan
Kokenut tapahtumajärjestäjä pyytää ensin tarjouspyynnön yhteydessä nähtäväksi yrityksen toimiluvan ja referenssit vastaavan kokoluokan tapahtumista. Pelkkä hinta per tunti (tyypillisesti 25–45 € järjestyksenvalvojalta illalla ja viikonloppuna, hieman enemmän erikoisosaamista vaativissa tehtävissä) ei kerro koko totuutta – kokemus juuri urheilutapahtumista, kuten yleisön poistumisreittien hallinnasta ottelun jälkeen, painaa vähintään yhtä paljon.
Sopimustyyppi kannattaa valita tapahtuman luonteen mukaan: yksittäiseen otteluun sopii kertasopimus, kun taas koko kauden kattavalle sarjalle on usein järkevämpää neuvotella kausisopimus, jossa hinta ja henkilöstön saatavuus on sovittu etukäteen. Vertailua eri toimijoiden välillä ja käytännön vinkkejä sopivan kumppanin löytämiseen käsitellään tarkemmin oppaassa turvallisuuspalvelun valinnasta, ja laajempien tapahtumien turvasuunnittelun kokonaisuutta avataan artikkelissa tapahtumaturvallisuudesta ja järjestyksenvalvonnasta.
UKK
Tarvitseeko pieni paikallisurheilutapahtuma aina järjestyksenvalvojia?
Ei välttämättä. Alle 200–300 hengen tilaisuus ilman alkoholitarjoilua tai erityisiä riskitekijöitä voidaan usein hoitaa järjestäjän omalla henkilökunnalla. Rajatapauksissa kannattaa kysyä suoraan paikallispoliisilta tai konsultoida ammattilaista ennen tilaisuusilmoituksen jättämistä.
Voiko järjestyksenvalvoja poistaa katsojan tapahtumasta ilman poliisia?
Kyllä, jos katsoja häiritsee tilaisuutta tai vaarantaa muiden turvallisuutta. Järjestyksenvalvojan voimankäytön on kuitenkin oltava välttämätöntä ja oikeasuhtaista, eikä hän voi pidättää henkilöä pidempään kuin on tarpeen ennen poliisin saapumista.
Mistä tietää, onko vartiointiyritys laillinen toimija?
Yrityksen tulee olla Poliisihallituksen rekisterissä ja sillä on oltava voimassa oleva turvallisuusalan elinkeinolupa. Tämän voi tarkistaa suoraan poliisilta, ja vastuullinen toimija esittää tiedot mielellään jo tarjousvaiheessa.
Yhteenveto
Urheilutapahtuman järjestyksenvalvonta ei ole erillinen lisäkulu vaan osa tapahtuman perusrakennetta siinä missä lipunmyynti tai kenttähuolto. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista asettaa selkeät raamit sille, kuka saa toimia järjestyksenvalvojana ja mitä hän saa tehdä, ja näiden raamien tunteminen suojaa sekä järjestäjää että yleisöä.
Käytännön kokemus osoittaa, että varhainen yhteydenotto luvalliseen ja kokeneeseen toimijaan, realistinen henkilöstömitoitus ja selkeä yhteistyö mahdollisen kameravalvonnan kanssa ratkaisevat useimmiten sen, sujuuko tapahtumapäivä ilman välikohtauksia.