Kirjaston ja uimahallin järjestyksenvalvonta ja vartiointi on monessa kunnassa noussut esiin, kun häiriöt ovat siirtyneet kauppakeskuksista maksuttomiin ja lämpimiin julkisiin tiloihin. Tämä artikkeli on tarkoitettu kunnan kulttuuri- ja liikuntatoimen vastuuhenkilöille, kiinteistöpäälliköille ja yksityisten liikuntakeskusten ylläpitäjille. Sen luettuasi tiedät, milloin kohteeseen tarvitaan vartija ja milloin järjestyksenvalvoja, mitä laki sallii ja miten palvelu kannattaa hankkia.
Miksi kirjasto ja uimahalli ovat erityiskohteita
Kirjasto on yksi harvoista paikoista, joihin kuka tahansa saa tulla ilman ostopakkoa. Juuri siksi se vetää puoleensa myös päihtyneitä, talvella lämmittelijöitä ja iltaisin nuorisoporukoita, joille ei ole muuta paikkaa. Helsingin Oodi ja Tampereen Metso ovat esimerkkejä suurista kirjastoista, joissa järjestyksenvalvonta on osa arkea.
Uimahallissa riskit ovat erilaiset. Liukkaat lattiat, syvä vesi, pukuhuoneet ja suuret kesäloma- ja viikonloppuruuhkat tekevät pienestäkin kahakasta vaarallisen. Kassalla kiivastuva asiakas tai pukuhuoneessa kiusaava porukka on henkilökunnalle raskas tilanne, jos apua ei saa nopeasti paikalle.
Vartija vai järjestyksenvalvoja – laki ratkaisee
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) erottaa vartijan ja järjestyksenvalvojan selvästi. Vartija suojaa omaisuutta ja henkilöitä vartioalueella, mutta hänellä ei ole järjestyksenvalvojan kaltaista yleistä oikeutta poistaa häiriköivää henkilöä yleisölle avoimesta tilasta. Järjestyksenvalvojalla tämä oikeus on, mutta vain sillä alueella ja sinä aikana, johon hänet on asetettu.
Kirjasto tai uimahalli ei ole yleisötilaisuus samalla tavalla kuin konsertti. Siksi järjestyksenvalvojan asettamiseen tarvitaan yleensä paikallisen poliisilaitoksen hyväksyntä. Päätöksessä määritellään alue, ja hyväksyntä on usein määräaikainen. Kokenut turvallisuuspäällikkö hakee luvan ennen sopimuksen allekirjoittamista eikä vasta ensimmäisen häiriöillan jälkeen.
Järjestyksenvalvojalla pitää olla Poliisihallituksen myöntämä voimassa oleva järjestyksenvalvojakortti. Peruskoulutus kestää 32 tuntia ja kortti on voimassa 5 vuotta. Vartijalla peruskoulutus on 100 tuntia. Käytännössä moni vartiointiliike lähettää kirjastoon henkilön, jolla on molemmat pätevyydet, jolloin samasta työvuorosta saa kumpaakin osaamista.
Kirjaston järjestyksenvalvonta käytännössä
Tyypillinen tilanne on lähiökirjasto, jossa arki-iltaisin klo 17-20 sama porukka häiritsee lukusalia, ja henkilökunta on jo kerran joutunut soittamaan poliisille. Toimiva ratkaisu on usein järjestyksenvalvoja juuri näille tunneille eikä koko aukioloajaksi. Läsnäolo rauhoittaa, ja ensimmäisten viikkojen jälkeen tarve voi vähentyä.
Kirjastolaki (1492/2016) antaa kirjastolle oman työkalun: toistuvasti häiritsevälle henkilölle voidaan määrätä enintään 30 päivän käyttökielto. Kielto on hallinnollinen päätös, jonka tekee kirjasto, ei järjestyksenvalvoja. Järjestyksenvalvoja voi kuitenkin dokumentoida tapahtumat niin, että päätöksellä on pohja.
Omatoimikirjastot ovat oma lukunsa. Kun tilassa ei ole henkilökuntaa, valvonta nojaa kulunvalvontaan, kameravalvontaan ja hälytysvartiointiin. Jos käyttäjä painaa hätäpainiketta tai ovi jää auki, hälytys ohjautuu valvomoon, josta lähetetään hälytyspartio. Vasteaika kaupungissa on tyypillisesti 15-30 minuuttia, haja-asutusalueella selvästi pidempi.
Uimahallin vartiointi: uinninvalvoja ei ole järjestyksenvalvoja
Yleinen väärinkäsitys on, että uinninvalvoja voi taluttaa riehujan ulos samaan tapaan kuin järjestyksenvalvoja. Ei voi. Uinninvalvojan tehtävä on vesiturvallisuus ja hukkumisten ehkäisy, ja hänen toimintansa perustuu kuluttajaturvallisuuslain edellyttämään turvallisuusasiakirjaan. Voimankäyttöön hänellä ei ole erityisiä valtuuksia, ja allasvalvonnasta irrottautuminen kahakan selvittämiseen jättää altaan vaille valvontaa.
Siksi isommat uimahallit tilaavat ruuhkapäiville erillisen järjestyksenvalvojan, esimerkiksi kesäloman viikonloppuihin tai koulujen lomaviikoille. Ammattilainen sijoittaa hänet aulaan ja pukuhuoneiden käytäville, joissa ongelmat tyypillisesti alkavat. Yöaikaan uimahalli on puolestaan tyypillinen piirivartioinnin ja hälytysvartioinnin kohde: tekniset tilat, kemikaalivarastot ja kassat ovat murtojen ja ilkivallan houkuttimia.
Kameravalvonta julkisessa tilassa
Kameravalvonta tukee järjestyksenvalvontaa, mutta se ei korvaa sitä. Pukuhuoneisiin, suihkutiloihin ja wc-tiloihin kameroita ei saa sijoittaa, sillä rikoslain salakatselusäännös suojaa näitä tiloja. Aula, kassa, sisäänkäynnit ja pysäköintialue ovat tavanomaisia valvontapaikkoja.
GDPR edellyttää, että valvonnasta kerrotaan näkyvillä kylteillä ja että rekisterinpitäjä on määritelty. Työntekijöitä on informoitava erikseen. Tarkista ajantasaiset vaatimukset Tietosuojavaltuutetun toimistosta ja lue lisää aiheesta artikkelista julkisten tilojen kameravalvonta, tietosuoja ja luvat.
Mitä palvelu maksaa ja miten se hankitaan
Järjestyksenvalvojan tuntihinta on tyypillisesti 32-45 € arvonlisäverottomana, iltaisin ja viikonloppuisin lisillä enemmän. Vartijan hinta on samaa luokkaa tai hieman korkeampi. Jos kirjastoon tilataan järjestyksenvalvoja neljäksi tunniksi viitenä iltana viikossa, kuukausikustannus on noin 3 000-3 800 €. Piirivartioinnin käynnit ja hälytysvartiointi hinnoitellaan yleensä kuukausimaksuna ja hälytyskohtaisena maksuna, esimerkiksi 50-120 € per käynti.
Kuntien hankinnoissa on noudatettava hankintalakia, ja isommat kokonaisuudet kilpailutetaan. Pienemmissä hankinnoissa kannattaa silti pyytää vähintään 2-3 tarjousta. Markkinoilla toimivat suuret turvallisuustoimijat, kuten Securitas, Avarn Security ja ISS Palvelut, sekä useat paikalliset vartiointiliikkeet. Jokaisella on oltava Poliisihallituksen myöntämä toimilupa, ja monet kuuluvat Suomen Vartioliikkeitten Liittoon (SVL). Sopimuksen yksityiskohdista kerrotaan tarkemmin artikkelissa vartiointipalvelujen sopimusten sisältö.
On hyvä huomata, että turvallisuuspalvelu on nimenomaan palvelu. Hälytysjärjestelmät tuotteina hankitaan hälytysjärjestelmäliikkeiltä, lukot lukkoliikkeistä ja sammuttimet sammutinhuoltoyrityksiltä. Vartiointiliike voi valvoa järjestelmiä ja reagoida hälytyksiin, mutta laitteiden asennus ja huolto on usein eri sopimus.
Yleisimmät virheet
Kolme virhettä toistuu julkisten tilojen turvallisuushankinnoissa:
Ensimmäinen on vartijan tilaaminen kohteeseen, jossa tarvitaan nimenomaan järjestyksenvalvojaa. Vartija voi tarkkailla ja hälyttää apua, mutta häiriköivän henkilön poistaminen kirjastosta edellyttää järjestyksenvalvojan toimivaltaa ja poliisin hyväksyntää.
Toinen on oman henkilökunnan kouluttaminen järjestyksenvalvojiksi ilman, että heidät on asianmukaisesti asetettu tehtävään. Kortti ei yksinään anna valtuuksia, ja kirjastovirkailijan rooli asiakaspalvelijana kärsii, jos hän joutuu myös poistamaan asiakkaita.
Kolmas on ohjeistuksen puute. Järjestyksenvalvoja tarvitsee kohdekohtaisen ohjeen: kuka tekee käyttökieltopäätökset, mihin tapahtumat kirjataan ja kenelle raportoidaan. Laajemmin julkisten tilojen ratkaisuja käsitellään artikkelissa sairaaloiden ja julkisten tilojen turvallisuusratkaisut.
Vakavassa tilanteessa, kuten väkivallan uhatessa, tulipalossa tai hukkumisvaarassa, soitetaan aina ensin hätänumeroon 112. Järjestyksenvalvoja tai vartija ei korvaa poliisia, pelastuslaitosta eikä ensihoitoa.
UKK
Tarvitseeko kirjaston järjestyksenvalvontaan poliisin luvan?
Yleensä tarvitsee. Kirjasto ei ole laissa tarkoitettu yleisötilaisuus, joten järjestyksenvalvojan asettamiseen haetaan paikallisen poliisilaitoksen hyväksyntä. Poikkeus on kirjastossa järjestettävä erillinen yleisötilaisuus, kuten konsertti, johon järjestyksenvalvojat voidaan asettaa tapahtuman ajaksi.
Voiko uimahallin uinninvalvoja poistaa häiriköivän asiakkaan?
Uinninvalvoja voi kehottaa asiakasta poistumaan ja kieltäytyä palvelemasta häntä, mutta hänellä ei ole järjestyksenvalvojan voimankäyttövaltuuksia. Jos asiakas ei poistu, paikalle tarvitaan järjestyksenvalvoja tai poliisi.
Riittääkö pelkkä kameravalvonta pienelle kirjastolle?
Pienessä ja rauhallisessa kohteessa kameravalvonta, hälytysvartiointi ja satunnaiset piirivartioinnin käynnit voivat riittää. Jos kirjastossa on toistuvia häiriöitä henkilökunnan läsnä ollessa, kamera ei poista ongelmaa, sillä se vain tallentaa sen.
Yhteenveto: aloita häiriöpäiväkirjasta
Paras turvallisuushankinta alkaa tiedosta, ei sopimuksesta. Kirjaa 4-6 viikon ajan, milloin häiriöt tapahtuvat, minkä tyyppisiä ne ovat ja kuinka usein henkilökunta joutuu kutsumaan apua. Tämän aineiston perusteella vartiointiliike pystyy ehdottamaan oikeat tunnit ja oikean palvelun, oli kyse järjestyksenvalvojasta iltavuoroihin, uimahallin ruuhkapäivistä tai omatoimikirjaston hälytysvartioinnista.