Työturvallisuuskonsultointi auttaa työnantajaa selvittämään työpaikan vaarat, täyttämään lakisääteiset velvoitteet ja korjaamaan ongelmat ennen kuin joku loukkaantuu. Tämä artikkeli on kirjoitettu pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjille, esihenkilöille ja kiinteistönomistajille, jotka miettivät, tarvitsevatko he ulkopuolista työturvallisuuskonsultointia ja mitä siltä kannattaa odottaa. Kun tiedät, mitä konsultti oikeasti tekee, et maksa raportista, joka jää mappiin.
Mitä laki vaatii työnantajalta
Lähtökohta on työturvallisuuslaki (738/2002). Sen 10 § velvoittaa työnantajan selvittämään ja arvioimaan työn vaarat järjestelmällisesti ja pitämään arvion ajan tasalla. Velvoite koskee jokaista työnantajaa, myös kahden hengen tilitoimistoa.
Lisäksi työnantajalla pitää olla kirjallinen työsuojelun toimintaohjelma, nimetty työsuojelupäällikkö ja työterveyshuolto. Kun työntekijöitä on vähintään 10, he valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun. Valvontaa hoitaa työsuojeluviranomainen. Vuoden 2026 alusta tehtävä siirtyi aluehallintovirastoilta uudelle Lupa- ja valvontavirastolle.
Työturvallisuus ei ole sama asia kuin vartiointi. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) koskee vartiointiliikkeitä ja järjestyksenvalvontaa, ja vartiointia saa tarjota vain yritys, jolla on Poliisihallituksen toimilupa. Jos konsultoinnissa todetaan esimerkiksi tarve hälytysvartioinnille tai paikallisvartijalle, palvelu ostetaan erikseen luvanvaraiselta toimijalta, kuten Securitakselta, Avarn Securitylta tai paikalliselta vartiointiliikkeeltä.
Mitä työturvallisuuskonsultointi sisältää käytännössä
Kokenut konsultti aloittaa työpaikkakäynnillä, ei lomakkeella. Hän kiertää tilat työntekijöiden kanssa, katsoo kulkureitit, koneet, kemikaalivaraston ja lastauslaiturin sekä kysyy, missä tilanteissa on ollut ”läheltä piti” -tapauksia. Paperit hän käy läpi vasta tämän jälkeen.
Tyypillinen toimeksianto etenee näin:
1. Lähtötilanteen kartoitus: olemassa olevat asiakirjat, tapaturmatilastot ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys
2. Vaarojen tunnistaminen työpaikalla yhdessä henkilöstön kanssa
3. Riskien arviointi todennäköisyyden ja seurausten perusteella
4. Toimenpidesuunnitelma, jossa jokaiselle korjaukselle on vastuuhenkilö ja aikataulu
5. Seurantakäynti 6-12 kuukauden kuluttua
Fyysisten vaarojen lisäksi arvioidaan henkinen kuormitus, yksintyöskentely ja väkivallan uhka. Työturvallisuuslain 27 § edellyttää, että väkivallan uhkaa sisältävässä työssä on turvajärjestelyt ja ohjeet. Tähän tarvitaan usein myös turvallisuusalan osaamista, ja käytäntö on kuvattu tarkemmin artikkelissa yrityksen riskiarviointi ja sen käytännön toteutus.
Esimerkki: iltavuorot ja yksintyöskentely
Otetaan tavallinen tapaus: tamperelainen erikoisliike, jossa on kuusi työntekijää ja aukioloaika iltakahdeksaan asti. Viimeinen tunti tehdään yksin. Riskiarviointi tehtiin vuosia sitten, eikä siinä mainita yksintyöskentelyä lainkaan.
Konsultti nostaa esiin kolme asiaa. Kassalla ei ole henkilöturvalaitetta. Takaovi jää auki, kun jätteitä viedään. Käteistä säilytetään kassalaatikossa sulkemiseen asti. Korjaukset ovat edullisia: ryöstöhälytin, joka on kytketty valvomoon, ohje takaoven lukitsemisesta ja käteisen siirto pudotuskassakaappiin päivän mittaan. Kustannus jää usein alle 1 500 euroon.
Tällaisessa kohteessa työturvallisuus ja turvallisuuspalvelut kohtaavat. Työnantaja vastaa siitä, että riski on arvioitu. Valvomopalvelu ja hälytyspartio ostetaan vartiointiliikkeeltä. Laitteet, kuten itse hälytysjärjestelmä, hankitaan hälytysjärjestelmäliikkeestä ja lukot lukkoliikkeestä.
Hinnat ja sopimusmallit
Konsultin tuntihinta on yleensä 90-150 € + alv. Pienen yrityksen riskiarviointi työpaikkakäynteineen ja raportteineen maksaa tyypillisesti 800-2 500 €. Teollisuuskohteessa, jossa on koneturvallisuutta, kemikaaleja ja ATEX-tiloja, summa voi olla moninkertainen.
Osa yrityksistä ostaa vuosisopimuksen, johon kuuluu esimerkiksi kaksi työpaikkakäyntiä vuodessa ja puhelintuki. Se kannattaa, jos henkilöstö vaihtuu usein tai toiminta muuttuu. Vakaassa toimistoympäristössä kertatoimeksianto ja seuranta 1-2 vuoden välein riittää usein.
Kannattaa myös selvittää, mitä työterveyshuolto jo tekee. Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukainen työpaikkaselvitys kuuluu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, ja Kela korvaa sen kustannuksista osan. Konsultin ei pidä tehdä samaa työtä toiseen kertaan.
Yleisimmät virheet
Riskiarviointi tehdään kerran ja unohdetaan. Arvio vanhenee aina, kun tilat, koneet, työajat tai henkilöstö muuttuvat. Työsuojelutarkastuksessa vuonna 2019 päivätty arvio, jossa ei mainita vuonna 2024 hankittua trukkia, on käytännössä puutteellinen.
Henkilöstö jätetään ulkopuolelle. Konsultti, joka haastattelee vain toimitusjohtajaa, ei näe todellisia riskejä. Varastotyöntekijä tietää, mikä hyllyväli on liukas talvella.
Raportti tilataan, mutta toimenpiteille ei nimetä vastuuhenkilöä. Ilman nimeä ja päivämäärää korjaukset jäävät tekemättä. Hyvä raportti on lyhyt toimenpidelista, ei 40-sivuinen yleisesitys.
Myytti: konsultti ottaa vastuun
Yleinen väärinkäsitys on, että ulkopuolisen konsultin palkkaaminen siirtää työturvallisuusvastuun hänelle. Näin ei ole. Vastuu säilyy työnantajalla ja sen edustajilla. Vakavan tapaturman jälkeen työturvallisuusrikosta arvioidaan sen perusteella, mitä yritys todellisuudessa teki, ei sen perusteella, kuka raportin kirjoitti.
Konsultti on asiantuntija, joka auttaa tunnistamaan vaarat ja priorisoimaan korjaukset. Päätökset ja niiden toteutus kuuluvat yritykselle. Tämän vuoksi johdon kannattaa osallistua ainakin loppupalaveriin.
Poikkeus on rakennustyömaa, jossa vastuuta jaetaan rakennuttajan, päätoteuttajan ja aliurakoitsijoiden kesken. Silloinkin jaon pitää olla kirjattu sopimuksiin.
Kameravalvonta ja työntekijöiden tietosuoja
Konsultointi päätyy usein ehdottamaan kameravalvontaa esimerkiksi kassalle tai lastausalueelle. Työpaikalla siihen sovelletaan GDPR:ää ja lakia yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004). Valvonnan tarkoitus on määriteltävä etukäteen, asia käsitellään yhteistoimintamenettelyssä ja työntekijöille tiedotetaan. Kameroista pitää ilmoittaa näkyvillä merkeillä.
Kameraa ei saa käyttää yksittäisen työntekijän työsuorituksen seurantaan. Vaatimukset tarkentuvat ratkaisujen myötä, joten ajantasaiset ohjeet kannattaa tarkistaa Tietosuojavaltuutetun toimistosta ennen asennusta. Kameroiden sijoittelusta osana tilojen kokonaissuunnittelua kerrotaan lisää artikkelissa yrityksen toimitilojen turvasuunnittelu.
UKK
Onko riskiarvioinnin tekeminen pakollista pienelle yritykselle?
On. Työturvallisuuslaki velvoittaa jokaista työnantajaa yrityksen koosta riippumatta. Pienessä yrityksessä arvio voi olla lyhyt, mutta sen on oltava kirjallinen ja ajan tasalla.
Kuinka usein työpaikan vaarat pitää arvioida uudelleen?
Laki ei määrää kiinteää väliä. Arvio päivitetään aina, kun olosuhteet muuttuvat oleellisesti, ja tapaturman tai vaaratilanteen jälkeen. Käytännössä läpikäynti 1-2 vuoden välein on hyvä minimi.
Mitä teen, jos työpaikalla on akuutti uhkatilanne?
Soita heti hätänumeroon 112. Uhka-, väkivalta- ja tulipalotilanteet hoitavat viranomaiset. Konsultointi ja vartiointipalvelut auttavat ennaltaehkäisyssä, eivät korvaa hätäpalveluja.
Ennen kuin tilaat konsultoinnin
Kokoa nykyinen riskiarvio, työsuojelun toimintaohjelma, työterveyshuollon työpaikkaselvitys ja tapaturmailmoitukset yhteen kansioon ennen ensimmäistä tapaamista. Pyydä tarjouksesta kirjallinen kuvaus siitä, mitä työpaikkakäynti sisältää, kuka sen tekee ja millainen lopputulos on. Kysy myös konsultin pätevyydestä. Esimerkiksi työturvallisuuskortin kouluttajaoikeus, alan tutkinto tai kokemus vastaavista kohteista kertoo enemmän kuin yleiset lupaukset.
Paras tulos syntyy, kun konsultointi johtaa kolmeen tai neljään konkreettiseen korjaukseen, joille on nimetty vastuuhenkilö ja aikataulu, ja seurantakäynti on sovittu kalenteriin jo valmiiksi.