
Yksin työskentelevä kiinteistöhuoltaja, kotihoidon hoitaja tai iltavuoron myyjä voi joutua tilanteeseen, jossa apua ei saa paikalle huutamalla. Yksintyöskentelijän turvapuhelin on laite tai sovellus, jolla työntekijä saa yhdellä painalluksella yhteyden ammattivalvomoon ja jonka kautta apu ohjataan oikeaan paikkaan. Artikkeli on tarkoitettu työnantajille, esihenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille. Siinä kerrotaan, mitä hälytyksen jälkeen oikeasti tapahtuu, mitä palvelu maksaa ja missä kohdassa ketju tyypillisesti katkeaa.
Mitä yksintyöskentelijän turvapuhelin tekee käytännössä
Turvapuhelin on henkilöturvalaite. Siinä on hätäpainike, puheyhteys ja paikannus. Usein siinä on myös liikkeettömyys- ja kallistumisanturi (man down), joka tekee hälytyksen automaattisesti, jos laitteen kantaja kaatuu eikä liiku tiettyyn aikaan. Tämä on ratkaiseva ominaisuus, koska tajuton ihminen ei pysty painamaan nappia.
Laitevaihtoehtoja on kolmenlaisia. Erillisiä henkilöturvalaitteita on saatavana esimerkiksi suomalaistaustaisella Twig-tuoteperheellä, ja niiden hinta on tyypillisesti noin 150-400 €. Älypuhelimeen asennettavat turvasovellukset ovat edullisempia, mutta puhelimen akku ja käyttöjärjestelmän virransäästö voivat estää niiden toiminnan. Kiinteät hätäpainikkeet sopivat esimerkiksi apteekin tai huoltoaseman kassalle. Laite on kuitenkin vain väline. Turvallisuuspalvelu syntyy vasta, kun laite on liitetty valvomoon, jossa on päivystys ympäri vuorokauden.
Hälytyksen kulku valvomoon vaihe vaiheelta
Ammattilainen kysyy ensimmäisenä, mitä tapahtuu kymmenen sekunnin kuluttua napin painamisesta. Tavallisessa palvelussa ketju etenee näin:
1. Laite lähettää hälytyksen ja sijainnin mobiiliverkon kautta valvomon hälytysjärjestelmään.
2. Valvomon operaattori näkee hälytyksen, työntekijän tiedot ja kohteen ohjeet sekä avaa puheyhteyden laitteeseen. Usein tähän kuluu alle minuutti.
3. Operaattori kuuntelee tilannetta. Hän voi myös pelkästään kuunnella, jos työntekijä ei voi puhua.
4. Toimintaohjeen mukaan operaattori soittaa hätänumeroon 112, lähettää hälytyspartion, soittaa esihenkilölle tai tekee useamman näistä.
5. Hälytys kuitataan ja kirjataan raportiksi, jonka työnantaja saa jälkikäteen.
Kohdan 4 hälytyspartion vasteaika vaihtelee paljon. Helsingin tai Tampereen keskustassa vartija voi olla paikalla 15-30 minuutissa. Pohjois-Suomessa tai haja-asutusalueella siihen voi kulua tunti tai enemmän. Vasteaikoja ja niiden merkitystä käsitellään tarkemmin artikkelissa hälytyspalvelun vasteajat ja niiden tärkeys.
Toimintaohje ratkaisee enemmän kuin laite
Kokenut turvallisuussuunnittelija aloittaa hankinnan valvomon toimintaohjeesta eikä laitteesta. Ohjeesta pitää käydä ilmi, kenelle soitetaan, missä järjestyksessä ja millaisissa tilanteissa. Lisäksi siinä pitää olla työntekijöiden nimet, mahdolliset sairaudet, jos työntekijä on antanut niihin suostumuksensa, ajoneuvot sekä kohteiden ovikoodit tai avainten säilytys.
Esimerkki on tuttu monesta kiinteistöhuoltoyhtiöstä. Iltapäivystäjä menee yksin konehuoneeseen, ja hälytys tulee, mutta puheyhteydessä kuuluu vain kohinaa. Jos ohjeessa ei ole kerrottu, miten päivystäjän työkohteet ovat valvomon nähtävissä, operaattori tietää vain GPS-pisteen kerrostalon kohdalla. Hän ei tiedä, että mies on kellarin kolmannessa huoneessa. Sisätiloissa ja kellareissa paikannus voi heittää kymmeniä metrejä, ja joskus kenttä katoaa kokonaan. Tällaisissa kohteissa käytetään sisätilamajakoita tai sovitaan, että työntekijä ilmoittautuu valvomoon ennen kuin menee katveeseen.
Myytti: turvapuhelin tuo poliisin paikalle automaattisesti
Väärinkäsitys on yleinen: monet uskovat, että napin painaminen hälyttää suoraan poliisin tai ambulanssin. Yksityinen valvomo ei kuitenkaan ole hätäkeskus. Operaattori arvioi tilanteen ja välittää sen tarvittaessa hätänumeroon 112. Hätäkeskus päättää viranomaisten lähettämisestä.
Paikalle tuleva vartija toimii lain yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) mukaisilla vartijan valtuuksilla. Hän ei ole poliisi, eikä hänen tehtävänsä ole selvittää rikosta. Vartiointiliikkeellä pitää olla Poliisihallituksen myöntämä toimilupa ja vartijalla voimassa oleva vartijakortti. Jos työntekijä pystyy itse soittamaan 112:een välittömässä uhassa, väkivaltatilanteessa tai tulipalossa, se on aina oikea ensimmäinen toimenpide. Turvapuhelin on tarkoitettu tilanteisiin, joissa se ei onnistu.
Hinnat ja sopimusmallit
Valvomopalvelu laskutetaan yleensä kuukausisopimuksena. Hinta on tyypillisesti noin 15-40 € laitetta kohden kuukaudessa, ja siihen sisältyvät valvomon päivystys ja sijaintipalvelu. Hälytyspartion käynnit laskutetaan usein erikseen kertahälytyksinä, joiden hinta on alueesta ja kellonajasta riippuen useimmiten noin 60-150 € käyntiä kohden. Vuosisopimuksella yksikköhinta laskee, kun laitteita on kymmeniä.
Securitasilla, Avarn Securitylla ja Falckilla on valtakunnalliset valvomot, ja myös monet alueelliset vartiointiliikkeet tarjoavat henkilöturvapalvelua. Kun vertailet tarjouksia, katso kuukausihinnan lisäksi myös käyntimaksuja, aiheettomien hälytysten käsittelyä ja sitä, sisältyykö sopimukseen raportointi. Sama periaate pätee kiinteisiin järjestelmiin, joita käsitellään artikkelissa murtohälyttimen valvomoyhteys käytännössä.
Yleisimmät virheet käyttöönotossa
Laite ostetaan, mutta sitä ei testata. Ketju pitää koestaa käyttöönotossa ja sen jälkeen säännöllisesti, esimerkiksi 3-6 kuukauden välein. Testihälytyksestä sovitaan etukäteen valvomon kanssa. Monessa organisaatiossa vasta ensimmäinen todellinen hälytys paljastaa, että yhteystiedot olivat vanhentuneet.
Laite on laturissa tai takin taskussa. Jos laitetta ei kanneta mukana, se ei suojaa ketään. Kaatumisanturi toimii vain, jos laite on kiinnitetty vartaloon. Käytännöstä pitää sopia työpaikan yhteisellä ohjeella, eikä asiaa voi jättää jokaisen oman harkinnan varaan.
Uhkatilanteisiin ei kouluteta. Turvapuhelin ei korvaa koulutusta. Työntekijän pitää tietää, milloin hälytys kannattaa tehdä huomaamatta ja miten tilanteesta pääsee pois. Tästä kerrotaan lisää artikkelissa uhkaavan asiakkaan kohtaaminen ja henkilökunnan turvakoulutus.
Työnantajan velvoitteet ja sijaintitietojen tietosuoja
Työturvallisuuslain (738/2002) 29 § velvoittaa työnantajan huolehtimaan siitä, että yksin työskentelyyn liittyvä haitta tai vaara vältetään tai pidetään mahdollisimman pienenä. Työnantajan pitää myös järjestää mahdollisuus avun hälyttämiseen. Laki ei velvoita hankkimaan turvapuhelinta, mutta riskiarvioinnin perusteella se on usein kustannustehokkain tapa täyttää velvoite. Toisaalla pelkkä säännöllinen yhteydenpito voi riittää: esimerkiksi päivätyötä tekevä toimistosiivooja, jonka työpaikalla on muita ihmisiä, ei välttämättä tarvitse valvomopalvelua.
Sijaintitiedot ovat henkilötietoja. Työntekijöille pitää kertoa, milloin sijaintia käsitellään, kuka tiedot näkee ja kuinka kauan niitä säilytetään. Seurantaa ei saa jatkaa työajan ulkopuolella. Asia voi kuulua myös yhteistoimintamenettelyn piiriin. Tarkista ajantasaiset GDPR-vaatimukset ja työelämän tietosuojaa koskevat säännökset Tietosuojavaltuutetun toimistosta ennen käyttöönottoa.
UKK
Kuka tarvitsee yksintyöskentelijän turvapuhelimen?
Turvapuhelinta tarvitsevat erityisesti kotihoidon ja sosiaalialan työntekijät, kiinteistöhuollon päivystäjät, vartijat, ilta- ja yövuorojen myyjät sekä metsä- ja maataloustyön tekijät. Tarve ratkaistaan työpaikan riskiarvioinnissa.
Mitä tapahtuu, jos turvapuhelimella tehdään vahingossa hälytys?
Operaattori avaa puheyhteyden ja tarkistaa tilanteen. Kun työntekijä vahvistaa, ettei hätää ole, hälytys kuitataan aiheettomaksi. Sopimuksesta riippuen aiheeton hälytys voi olla maksuton, jos partiota ei lähetetä.
Toimiiko turvapuhelin ilman kenttää?
Ei luotettavasti. Laite tarvitsee mobiiliverkon. Katvealueita varten sovitaan erilliset menettelyt, kuten ilmoittautumiset valvomoon ja aikaan sidottu kuittaus, joka hälyttää, jos työntekijä ei kuittaa sovitussa ajassa.
Testaa koko ketju ennen kuin sitä tarvitaan
Yksintyöskentelijän turvapuhelin on yhtä luotettava kuin sen heikoin lenkki. Ketjuun kuuluvat laitteen akku, verkkoyhteys, valvomon toimintaohje ja hälytyspartion matka-aika. Kun valitset palvelua, pyydä valvomolta kirjallinen kuvaus hälytyksen kulusta ja selvitys vasteajoista omalla paikkakunnallasi. Tee sen jälkeen ensimmäinen testihälytys yhdessä työntekijän kanssa. Jos testissä jokin menee pieleen, puute löytyy silloin eikä todellisessa hätätilanteessa.